Intia osa 1

Koska Intian matka päättyi jo reilu yhdeksän kuukautta sitten, päätin luottaa tekstin suhteen enemmänkin Marin päivityksiin kuin omaan muistiini. Eli alla olevat tekstit ovat à la Mari, korkeintaan saatan jotain omia kommentteja tai huomautuksia heittää sekaan. 

11.5.2015

Tällä hetkellä istutaan Ellun kanssa bussissa kohti Helsinkiä. Illalla ensin lento Zurichiin, siellä sitten yö Aarnella ja Danielilla ja aamulla lento Mumbaihin. Yritetään päivitellä reissun päältäkin, niin sitten kerron lisää 8)))

17.5.2015

Namaste ja terkkuja Intian kaaoksesta!

Tuntuu et ihan just äskön päivitin ja reissupäivät menee tosi nopsaa. Siitä huolimatta tuntuu, että on kerenny tehdä ja nähdä jo vaikka mitä.

Niinkuin jo kerroinkin viimeksi, lennettiin maanantaina Zürichiin ja siellä hiimailtiin yöksi Sveitsin enoille. Oikein mukava olikin se yö sängyssä nukkua, sillä seuraavat kaks yötä meni epämääräisemmissä olosuhteissa. Lento meni rattoisasti - Swissillä oli mukavat istuimet, hyvä leffavalikoima ja oikein maukkaat ruoat (mm. jälkkäriks Mövenpickiä). Mumbaissa meidän piti heivata rinkat ruumaan, koska jostain syystä täällä ei ilmeisesti saa olla käsimatkatavaroissa nesteitä. Ok. Siirryttiin kotimaanterminaaliin ja typeryyksissämme mentiin sinne sisälle asti. Siellä oli vaan ihan täyttä, eikä mitään palveluita. Saatiin kuitenkin leiriydyttyä johonkin nurkkaan ja nukuttua lennolta pöllittyjen tyynyjen ja peittojen avustuksella muutama tunti.

Aamulla matka jatkui taasen kohti Raipuria. Minä en tosin päässyt lennolle ensin sisään, koska multa puuttu joku turvatarkastuslappu laukusta. Ellu sitten tyrkättiin lentokonebussiin ja mut passitettiin uudestaan turvatarkastukseen. Muakin kuumotteli, mutta Ellugga raukka tyyliin panikoi, että mitä jos minä jäinkin nyt sinne :D No, pääsin kyllä heti pian perästä lennolle minäkin. Raipuriin saavuttiin, mentiin vessaan itsemme laittamaan vähän ihmisemmän näkösiksi ja otettiin taksi juna-asemalle. Hirviätä kaaosta se liikenne ja kauhian kuuma. Käytiin tekemässä pikkukiekka aseman ympäristössä ostamassa huivit, vettä ja ruokaa ja leiriydyttiin lopulta juna-aseman aika kalliiseen, mutta ilmastoituun!, kahvilaan aika moneks tunniks. Sen lisäks yöjunaa odotellessa käytiin syömässä, vaelleltiin asemalla, ihmeteltiin Intian menoa ja käytiin kyykkyvessassa (se ukottajatyttö meiltä pyysi 10 rupia vessasta vaikka seinällä luki että ilmanen!).

On muuten yllättävän huono englannintaso täällä ihmisillä. Siis kuvittelin, et kaikki osaa englantia, mutta ei oikeesti todellakaan. Suomessaki puhutaan paljo paremmin. Weird.

Pitkän päivän päätteeksi juna tuli ja saatiin nukkumapaikatkin. Neljän muun kanssa meidän loosi jaettiin (ei sillä että niitä looseja ois mikään ovi ollut erottamassa, käytävän varrella kaikki ja porukka alaistuimilla tuntu vaihtuvan kokoajan). Ei nyt mitään tasokasta, mutta odotin pahempaa. Illalla lätkittiin vähän korttia, mutta aika pian painuttiin pehkuihin, ja ainaki minä sain yllättävän hyvin nukuttua ihan aamuun asti. Mitä nyt yöllä heräili junan meteliin ja sai aina sydäreitä kun tuli toinen juna vastaan pilliää ulvottaen. Kuumotti että ne törmää. Ja hikoilin kuin pieni sika. Joskus kuudelta heräs myös intialaiset ja alko hirvee kälätys ja kaikenmaailman teenmyyjät siellä huuteli että CHAI CHAI. 

Junan piti olla perillä kello 14, mutta loppumatka oli hirveen hidasta ja se juna pysähteli kokoajan pitkiks ajoiks ja liikku madellen, joten ei me oltu perillä kun vasta seittämän maissa. Oli tuskallista, kun oli kuuma ja varmaan nestehukka ja väsy ja kaikkee. Meidän junatoverit oli kyllä mukavia onneksi ja tarjosivat ruokaa (ei uskaltanu maistaa) ja kertoivat millon ollaan määränpäässä. Perillä Varanasissa (Hindujen pyhä kaupunki!) otettiin eka riksa (vai mikä tuktuk se nyt Ellu onkaan) hostellille ja painuttiin oikeestaan vedenoston ja suihkun jälkeen vaan suoraan pehkuihin. Oli ihan superihanaa olla vihdoin perillä ekassa kohteessa :))). Yö oli kyllä kovin hikinen.

Perjantaina noustiin uuteen päivään, käytiin aamupalalla (jonka piti muuten olla ilmanen muttei ookaan, vaikka kyllähän tuon punnan siitä maksaa) ja suunnattiin kaupungille kaaoksen keskelle. Kun selvittiin autojen, pyörien, riksojen, lehmien ja ihmisten seasta päädyttiin ghateille, jotka on siis portaita tuonne Ganges-jokeen. Niitä on joenvarsi täynnä koko kaupungin ajan ja osa on peseytymiseen, osa pyykinpesuun, osa kuolleiden polttoon ja osa seremonioille, ainakin. Niitä pitkin taaplailtiin ja ihmeteltiin meininkiä. Pääpolttoghatille saavuttuamme joku junkie meitä (tai lähinnä minua, ellu oli kokoajan hyvin varautunut) huiputti ja kertoi, ettei naiset sinne saa mennä, mutta johdatti meidät semmoselle parvelle, josta tätä rituaalia katseltiin. Se sitten tarinoi siinä ja kertoi mm. että ennen polttoa ruumiit valellaan seitsemällä eri voiteella sakrojen avaamiseksi, ja että omaiset heittää niskan yli vettä palavan ruumiin päälle ja jos sen jälkeen katsoo niitä jäänteitä niin sen kuolleen sielu ei pääse Brahmaniin. Kuuntelin mielenkiinnolla sen ukkelin juttuja, mutta sitten se alko pyytää rahaa ainakin mukamas niitä polttopuita varten, eikä oltais haluttu antaa, mutta päästiin siitä oikeestaan vaan eroon antamalla muutamat rupiat. Jatkettiin sitten matkaa ja harhailtiin pikkukujilla. Eksyttiin (ilmeisesti kovin travellereiden suosiossa olevaan) Blue Lassi -paikkaan ja herkuteltiin mango- ja appelsiinilasseilla. Namnam. 

Kiertelyä jatkettaessa törmättiin johonkin ukkeliin, jolla oli semmonen "vieraskirja", johon sen asiakkaat oli kirjotellu arvosteluja sen vaatepuodista. Suomeakin sieltä löyty, joten sen rohkaisemana lähdettiin ukon kuteita tutkailemaan. Sillä oli semmonen pieni paikka, jossa se sitten kaikkia tuotteitaan meille esitteli. Aivan ihania paitoja ja huiveja ja kaikkee ihan hyvään hintaan. Ja se mies oikein mukava, kun ei painostanut mitään ostamaan, kuten monet monet muut täällä. Mulle sitten tarttuikin mukaan paita, pökät ja joku tuliainen - ellu innostu ostamaan vähän enemmänkin :D Ukkelin kirjaseen kirjotettiin hyvät arvostelut ja jatkettiin päivää hyvin mielin. 

Vähän ghateilla käveltiin ja taas pikkukujilla kierreltiin. Tarkotuksena oli mennä yhteen german brown bread bakeryyn (oikein asiaankuuluvasti paikallista ruokaa syömään juuuu..), mutta matkan varrella Ellu löysi sattumalta hennatatskapaikan. Just oltiin puhuttu, että pitää kyllä hennat käydä ottamassa. Sitä pyöritti semmonen Meena, oikein mukava ja tosi lahjakas nainen, joka meillekin sitten taiteili ihan urakalla kuvioita kätösiin ja Ellulla jalkaankin. Siellä monta tovia istuskeltiin, kunnes mentiin vihdoin ja viimein sinne ruokapaikkaan. Kattoterdellä nautiskeltiin ruoasta ja näköalasta, äänimaisemakin oli aika hieno, kun kuului ujelluslaulua ja kellojen kilkatusta. Kallista ruokaa kyllä, mutta oh well. Perjantaina kului kyllä muutenki tosi paljo rahaa :D Siitä sitten painuttiin hostellille takaisin ja pujoteltiin liikenteessä, kun oli aika ruuhka-aika kello seitsemän seremonian takia.

Seuraavana aamuna herättiin anivarhain aamuiselle veneretkelle hostellin tyyppien kanssa. Muu porukka tais olla natiiveja englanninpuhujia. Niinkun on meidän huoneessakin. Mistä niitäkin sikiää. Taaplailiin meidän englantia puhumattoman oppaan kanssa pääghatille, josta hypättiin paattiin ja nautiskeltiin aamuauringosta Gangesilla. Siellä oli intialaiset jo aamukuudelta pyhässä vedessä kylpemässä ja pyykillä. Veneilyn jälkeen meidän oli tarkotus ettiä aamupalaa jostain, mutta joku intialaispoika ahisteli meitä sen verran, että päädyttiin vaan pakenemaan hostellille syömään. Se poika siis vaan kyseli hirveesti kaikkee ja seuras meitä ja heitti viisauksia. Ja aina kun luultiin, että päästiin eroon siitä, se ilmesty jostain seuraavan nurkan takaa... Nojaa. 

Nukuttiin aamupalan jälkeen pikkupäikkärit (johonki melkein yhteen ehkä, heh) ja lagittiin hostellilla vielä jonkin aikaa ja pestiin pyykkiä, kun ei jaksanut tuonne paahtavaan kuumuuteen mennä. Joskus neljän maissa saatiin aikaseks lähdettyä taas kaupungille. Yritettiin ettiä postia, mutta eipä sitä löytynyt ja viideltä se oli jo menny kiinni. Sitten yritettiin löytää yhtä ruokapaikkaa, mutta ei sitäkään löytynyt. Oltiin jo menossa johonki randomiin, mutta erehdyin olemaan mukava ja lähdettiin tsekkaamaan jonkun meitä neuvoneen tytön huivikauppaa. Virhe. Oli hirmu kalliita huiveja ja oli hirmu vaikeeta sanoa että ei meillä oo rahaa... Nooh, saatiin kuitenki lähdettyä sieltä suht helposti ja mentiin syömään vaan suosiolla viereiseen raflaan. Oli oikein hyvät ruoat, todella epätulista taas :D Ruoan jälkeen suunnattiin pääghatille, jossa oli alkamassa pikkuhiljaa illan Aarti-seremonia. Siinä siis kaikessa yksinkertaisuudessaan palvotaan jumaluutta, googlatkaa lisäinfoo jos kiinnostaa :D Oli aika jännittävää. Siellä jotkut papit (ehkä) pyöritteli kaikennäkösiä palavia juttuja ja kuulu musiikkia/puhelaulua ja oli hirveesti porukkaa. Hirmu markkinat samalla, kun oli paljon krääsänmyyjiä sun muita. Siihen rituaaliin kuuluu myös käsien käyttäminen tulen päällä ja sitten kädet otsalle ja semmonen pappi sitä meillekin tarjos, mutta ei me tajuttu mitä pitää tehdä. Jotkut tyypit halus ottaa taas meidän kanssa kuvia ja useammat pikkutytöt tuli juttelemaan. Hassua. Seremoniasta selvittyämme lähdettiin vaan sukkuloimaan liikenteen seassa takas hostellille ja pian nukkumaan.

Tänään elikkä sunnuntaina nukuttiin aika pitkään ja lähdettiin hiimailemaan kuuman auringon alle puol kahden maissa. Oikeesti oli aika paahtavaa ja etsiydyttyynkin heti ghateille päästyämme varjoon. Siinä istuttiin aikamme keräten voimia. Joku vieressä ollut tyyppi tais Ellua piirtää, mutta ei kehdattu pyytää näkemään sitä. Matkaa jatkettiin välillä kuvia otellen ja jokaisesta tuulahduksesta nauttien. Hothothot. Etsiydyttiin johonkin Ellun netistä/matkaoppasta bongaamaan huiviliikkeeseen. Aivan ihania silkkihuiveja, pashminoita, shaaleja ja päiväpeittoja ja mitä kaikkee... Monta tuntia siellä istuttiin ja sarejakin päästiin kokeilemaan. Ne on niiiin hienoja! Sieltä ei raaskinu ostaa, mutta pitää kyllä jostain joku halppisversio napata matkaan. Tuolta kyllä ostettiin sitten paljon muuta... Mutta laatua ja tarpeellista, vaikka rahaa sinne paljon paloikin :D Ostin ittelleni ihanan shaalin, aahhh, pitää laittaa kuva jossain vaiheessa. Shoppailun jälkeen mentiin suorilta syömään siihen paikkaan mihin oli eilen tarkotus, nyt löyty heti kun polliisilta kysyttiin. Oli superhyvää ruokaa taas ja omistaja tosi mukava. Tarkotus oli vielä käydä siellä seremoniassa, mutta kello oli jo niin paljon että tultiin vaan suorilta hostellille, kun huomenna tarkotus herätä aikasin kattomaan auringonnousua ja seuraava yö menee matkustaessa, niin parempi vaan painua pehkuihin aiemmin. AINIIN!! Siis ei jeesus, tänään aamulla taas se stalkkeripoika tuli vastaan ja juttelemaan, ja ku oltiin syömässä se taas meni meidän ohi! Miten voikaan olla :DDd