Toulouse & Carcassone

Noh, Marseillesista matka jatkui länteen päin Toulouseen. Tänne kun saavuttiin käveltiin hieman epämääräisten alueiden läpi meidän hostellille, joka ehkä hieman laski meidän innostusta kaupungista. En nyt sitten niin rakastunutkaan paikkaan, johtuiko sitten tuulesta vai mistä. Kuitenkin ihan mukavat muutamat päivät vietettiin siellä.

Toulouse tunnetaan myös vaaleanpunaisena kaupunkina, La Ville Rosa, rakennusten värityksen vuoksi.

Nautin aamupalapuuroni parvekkeella mikä oli aika luksusta.

Toulousesta tehtiin myös päiväreissu Carcassoneen. Se on keskiaikainen linnoitus ja täysin turistikohde. Viihdyttiin siellä kuitenkin päivä oikein mukavasti, ja tarttui minulle jotain mukaan kotiin viemisiksi. Tykkäsin ihan vaan kierrellä linnoituksen eri osia, ja linnaan päästiin taas nuorina EU-kansalaisina ilmaisiksi, mukava bonus.

Söin tosi hyvää jäätelöä, ihan oikeita marjoja ja kaikkea löytyi siitä, niiin herkullista!

Toulousesta matkattiin sitten yöbussilla takaisin Pariisiin ja sieltä Caeniin, tällä kertaa viimeistä kertaa. Caenissa minulla oli enää jäljellä yksi liikuntatunti (joka peruttiin), sekä loppuesitelmä. Siinä selitin, mitä olen vaihtoni aikana oppinut ja kokenut yliopiston puolella.

Sittenpä olikin aika pakata kimpsut ja kampsut, lähettää paketti tavaroita Suomeen ja päättää minun vaihtokevät. Viimeiset ruuat sain syötyä, viimeisellä jumppatunnilla kävin ja tein kaikki asiat viimeistä kertaa. Sittempä rinkka selässä suuntasin kohti Pariisia, jossa Mari minua odottikin, että aloitettaisiin meidän reili kohti kotia. Ranska vielä selkeästi halusi minua koetella viime metreillä, kun ratikka ei Caenissa kulkenut ja hiki päässä jouduin juoksemaan juna-asemalla kaikkine tavaroineni myöhästymisen pelossa, ja junassa vielä joku ärsyttävä mies vingutti nokkahuilua. Kuitenkin Pariisiin pääsin ja matka alkoi! Nyt voinkin vain enää sanoa että au revoir France!

Marseille

Tämähän on yhtä reissuamista tämä minun elämä tällä hetkellä. Älkää huoliko, näiden reissujen väliin mahtuu aina muutama todella tylsä päivä Caenissa, joiden aikana nukun paljon, käyn lenkillä, ehkä yhdellä kurssilla ja sitten vaan kuolen tylsyyteen. Koulua ei ole enää paljon ollenkaan, kun ranskalaiset opiskelijat valmistuvat kiivaasti concours-kokeisiin (osa niistä on jo tehty), joiden perusteella päätetään ketkä saavat opettajan viran. Viime viikolla minulla oli vain yksi oppitunti koko viikon aikana. Alkaa jo tuntua melko turhalta olla täällä, mutta onneksi voi matkustella. Tällä viikolla itse asiassa minulla on enää yksi luento, pidän loppuesitelmän ja sitten lähdenkin jo pois. Reilataan Marin kanssa Suomeen joten ihan vielä en kuitenkaan takaisin tule.

No, tätä tylsyyttä lähdettiin sitten Tessan kanssa pakoon ihan Etelä-Ranskaan asti. 11 tuntia kestävällä bussilla matkustettiin Pariisista Marseillesiin, jossa meitä odotti lämmin ilma. Taisi muukin Eurooppa Suomea myöten lämmetä samalla, mutta lämmintä oli onneksi meilläkin. Pakko oli jopa shortsit ostaa, kun ei sitä hellettä enää farkuissa kestänyt. Onnistuin myös ensimmäisenä päivänä palamaan jo melko pahasti.

Tässä ensimmäiset näkymät kaupunkiin juna-asemalta.

Kiivettiin jonkun mäen huipulla olevalle kirkolle, kuuma oli kiipeämismatka, mutta hyvät oli näkymät.

Seuraavaksi laskeuduttiin sitten ihan merentasolle asti, satuttiin pieni rantasuikale löytämään, joka oli aika täyteen ahdettu aurinkoa ottavia ihmisiä. Kävin sitten varpaani kastamassa meressä.

Hieman liian myöhään tajusin miten pahasti olin jo palamassa ja sit kun vihdoin löysin kaupan mistä sain aurinkorasvaa oli tilanne jo aika paha. Tässä siis kesän ensimmäiset rajat, jospa ei tartte enää lisää hommata. Taustalla näkyy myös hotellin juttuja, majoituttiin Premiere Classe -hotellissa, voin suositella, sijaitsi keskustassa eikä ole hinnallakaan pilattu.

Seuraavana päivänä kun vähän lähdettiin vielä kiertelemään ennen bussiin hyppäämistä, satuttiin osumaan vanhassa satamassa oleville käsityöläismarkkinoille. Nämä markkinat on vaan kerran vuoressa, ja aika hienoja taidonnäytteitä siellä kyllä olikin pääasiassa keramiikan osalta. Teki mieli vaikka mitä ostaa, mutta onneksi olisi liian vaikea kuljettaa Suomeen, niin jäi olemattomat rahat käyttämättä.

Ja tässä vielä viimeiset näkymät ennen lähtöä, taustalla näkyy se sama kirkko jonka luokse kavuttiin edellisenä päivänä.

Tuuli alkoi nousta meidän lähtöhetkellä ja paahtava helle muuttui hieman viileämmäksi. Edelleen oli kuitenkin mukavaa ja lämmintä ja aurinkoista. Tykkäsin Marseillesista kyllä ja voisin vaikka uudelleenkin käydä. Siellä oli sitä kesäistä tunnelmaa ja meinikiä. Ja aika monessa kohtaa (turistikauppojen luona) tuoksui hyvälle saippualle.

Disneyland Paris

Viikko sitten lauantaina tehtiin reissu Disneylandiin! EIC:n järjestämä reissu (ja viimeinen, jolle osallistuin) joten kaikki oli siinä kätevästi. Aamulla lähdettiin jo viideltä ajelemaan kohti Pariisia, ja Disenylandiin saavuttiin yhdeksän maissa. Kymmeneltä aukesivat sitten itse laitteet. Päivä saatiin itse harhailla missä haluttiin ja pääsy oli meillä molempiin maihin mitä tuolta löytyy. Kierreltiin päivän mittaan sitten aika pitkälti kaikki paikat ympäri ja mielenkiintoisimmat laitteet kerettiin kaikki käydä läpi, ne vaan jäi välistä, mitkä olivat sillä hetkellä korjauksessa.

Kummitustalo jossa ei kuitenkaan tarvinnut pelätä.

Hurjaa miten kaikki alueet rakennetaan sen teeman mukaan.

Yksi "laite" oli sellainen, että veneillä kierrettiin lenkki jonka varrelle oli rakennettu pienoismalleja eri satujen rakennuksista. Tässä alhaalla Lumikin ja seitsemän kääpiön talo ja ylhäällä Tähkäpään.

Tässä yksi minun suosikeista (tuo hiekkapää Aladdinista oli myös niin hieno!!) eli Kaunottaren ja Hirviön maisemat.

Nähtiin myös vähän paraatin loppua.

Ja tämän verran oli matkaa edelliseen Disneymaailma-kokemukseeni.

Hämmennyin hieman kun paikat oli ihan samanlaisia kuin Floridassa, hieman eri järjestyksessä ja muuta. Mutta kivaa oli edelleen, sanon vaan että hieman kallista lystiähän tuo on. Silti tykkäsin. Sekin oli ihan hyvä, että ei ollu älyttömästi ihmisiä että ei tarvinnut useampaa tuntia mihinkään laitteeseen odottaa. Pisin jono oli tunnin, ja sekin jouduttiin vain kerran odottamaan. Että sinällään oikein hyvä päivä. Ja kun mielen asettaa siihen mitä se lapsena oli, niin huippua oli!